Ikkunafilmi on edullinen tapa vähentää kesäkuumuutta ja häikäisyä, mutta eristyslasissa filmi voi lisätä lasin lämpörasitusta enemmän kuin ostaja arvaa. Tämä artikkeli on kirjoitettu omakotitalon omistajille, taloyhtiöiden isännöitsijöille ja toimistotilojen suunnittelijoille, jotka harkitsevat aurinkosuojakalvoa olemassa oleviin ikkunoihin. Kun tiedät, miten **ikkunafilmi ja lasin lämpörasitus eristyslasissa** liittyvät toisiinsa, osaat valita kalvon, joka viilentää huonetta eikä riko lasia ensimmäisenä aurinkoisena huhtikuun päivänä.
Miksi lasi halkeaa lämmöstä
Lasi laajenee lämmetessään. Ongelmia ei synny siitä, että koko lasi lämpenee, vaan siitä, että se lämpenee epätasaisesti. Lasin keskiosa on auringossa, mutta reunat ovat karmin ja puitteen sisällä varjossa ja kylmempiä.
Lämmin keskiosa yrittää laajeta, ja kylmä reuna vastustaa sitä. Reunaan syntyy vetojännitystä. Kun lämpötilaero kasvaa liian suureksi, lasi halkeaa. Tavallinen karkaisematon float-lasi kestää yleensä noin 30-40 °C:n eron keskiosan ja reunan välillä, riippuen siitä, miten hyvin reuna on käsitelty. Karkaistu lasi kestää moninkertaisesti enemmän, usein yli 150 °C.
Lämpörasituksesta syntynyt halkeama on helppo tunnistaa. Se lähtee aina lasin reunasta, kohtisuoraan reunaan nähden, ja kaartuu siitä lasin keskelle. Jos halkeama alkaa keskeltä tai siinä on iskukohta, syy on jokin muu.
Mitä ikkunafilmi tekee eristyslasille
Aurinkosuojakalvo pysäyttää auringon energiaa kahdella tavalla: se heijastaa osan takaisin ja imee osan itseensä. Imetty energia muuttuu lämmöksi lasissa. Tummat ja voimakkaasti absorboivat kalvot nostavat lasin lämpötilaa selvästi enemmän kuin vaaleat, heijastavat kalvot.
Eristyslasissa tilanne on hankalampi kuin yksinkertaisessa lasissa. Sisäpinnalle asennettu kalvo heijastaa osan energiasta takaisin lasien väliseen ilmatilaan. Lämpö ei pääse helposti pois, koska elementti on suunniteltu nimenomaan eristämään. Sisempi lasi kuumenee, ja välitilan lämpötila nousee. Tämä rasittaa lasia ja elementin reunasaumaa.
Reunasauman ylikuumenemisen seuraus näkyy usein vasta 2-5 vuoden kuluttua: lasien väliin alkaa tiivistyä kosteutta. Elementti on silloin vaihdettava, eikä sitä voi korjata puhdistamalla.
Energiaa heijastavat heijastavat kalvot ikkunoihin ovat siksi eristyslasiin yleensä turvallisempia kuin tummat, absorboivat kalvot, vaikka niiden aurinkosuoja-arvot olisivat samaa luokkaa.
Suomalaisen valon erityinen riski: kevätaurinko
Pahin aika lämpörasitukselle ei ole heinäkuu. Kriittisin ajanjakso Suomessa on maaliskuu-huhtikuu. Yöllä pakkasta voi olla -10 °C, karmit ja lasin reunat ovat jäätävän kylmiä, ja aamulla matalalta paistava aurinko lämmittää lasin keskiosan nopeasti. Lumihanget heijastavat lisäksi valoa ikkunaan alhaalta päin.
Lapissa ja Pohjois-Suomessa ilmiö korostuu, koska kevään valoisa jakso on voimakas ja yöt pysyvät kylminä pitkään. Etelään avautuva suuri olohuoneen ikkuna Oulussa tai Rovaniemellä on tyypillinen tapaus, jossa kalvon valinta kannattaa tehdä huolella.
Suomalaiset ikkunat ovat suuria ja usein lattiaan asti ulottuvia. Mitä suurempi lasi, sitä pidempi reuna ja sitä enemmän mahdollisia heikkoja kohtia reunassa.
Ammattilainen katsoo ensin nämä asiat
Kokenut kalvoasentaja ei aloita kalvomallista vaan ikkunasta. Hän selvittää, millainen lasirakenne on kyseessä ja mihin kohtaan kalvo tulisi. Suomalaisissa MSE-ikkunoissa sisäpuitteessa on usein kaksinkertainen eristyslasielementti ja ulkopuitteessa yksinkertainen lasi. Kalvon paikka ratkaisee paljon.
Käytännössä arvioidaan ainakin nämä:
– lasityyppi: karkaisematon, karkaistu tai laminoitu lasi
– onko eristyslasissa jo selektiivipinnoite (low-e), joka itsessään nostaa lasin lämpötilaa
– lasin koko, ikä ja reunojen kunto – pienikin lohkeama reunassa heikentää kestävyyttä
– ilmansuunta ja osittaiset varjot räystäästä, parvekkeesta tai puista
– lähellä lasia olevat lämmönlähteet, kuten patteri tai puhallin
Kalvovalmistajat, kuten 3M, LLumar ja Solar Gard, julkaisevat kalvo-lasiyhdistelmätaulukoita. Niissä kerrotaan, mille lasirakenteille kukin kalvo on hyväksytty. Taulukon ulkopuolelle jäävä asennus voi viedä sekä kalvon että lasin takuun. Hyvä asentaja kertoo tämän ennen tarjousta, ei vasta reklamaation jälkeen.
Yleisimmät virheet kalvon valinnassa
Tummin kalvo valitaan, koska se ”suojaa parhaiten”. Tumma kalvo vähentää valoa, mutta auringon lämpöenergiaa se usein pysäyttää huonommin kuin hyvä heijastava tai spektriselektiivinen kalvo. Lasin lämpörasitus kasvaa samalla merkittävästi.
Osittainen varjostus unohdetaan. Jos lasin alaosaan on liimattu tarra, sen eteen on nostettu sohva tai kaihdin peittää vain puolet lasista, lasiin syntyy jyrkkä lämpötilaraja. Sama koskee kalvoa, joka jätetään reunasta liian kauas tai leikataan epätasaisesti. Myös sisäpuolinen pimentävä rullaverho, joka lasketaan aivan lasin pintaan, voi pitää kuumaa ilmaa loukussa kalvon ja verhon välissä.
Kalvo asennetaan itse ilman lasityypin selvittämistä. Rautakaupan kalvorulla maksaa 30-60 €, mutta rikkoutuneen eristyslasielementin vaihto asennettuna maksaa helposti 300-800 € koon mukaan. Kalvon asentaminen omin käsin onnistuu kyllä, ja ikkunafilmien asennus kotitaloudessa on käytännössä opittavissa, mutta lasityyppi kannattaa selvittää ennen ostopäätöstä.
Myytti: ulkopuolinen kalvo on aina turvallinen
Ulkopintaan asennettava kalvo pysäyttää energian ennen kuin se pääsee eristyslasiin, joten se on lämpörasituksen kannalta yleensä turvallisempi vaihtoehto. Se ei silti ole riskitön. Myös ulkokalvo lämmittää ulointa lasia, ja jos ulkopuitteen lasi on vanha, reunoiltaan lohkeillut yksinkertainen lasi, se voi haljeta.
Ulkokalvon käyttöikä on lisäksi lyhyempi, tyypillisesti 5-10 vuotta sisäkalvon 10-15 vuoden sijaan, koska sää, UV-säteily ja ikkunanpesu kuluttavat sitä. Kun kesäkuumuus on varsinainen ongelma, ulkopuolinen auringonsuoja, kuten screen-rulla tai ulkokaihdin, pysäyttää lämmön kokonaan lasin ulkopuolella eikä rasita lasia lainkaan.
Milloin kalvo on hyvä ratkaisu ja milloin ei
Kalvo toimii hyvin, kun lasi on karkaistu tai laminoitu, kalvo on valmistajan hyväksymä kyseiselle eristyslasille ja ikkunan edessä ei ole osittain varjostavia rakenteita. Toimistojen lasiseinät ja liiketilojen näyteikkunat ovat usein juuri tällaisia kohteita. Niissä hyvä heijastava kalvo maksaa asennettuna tyypillisesti noin 50-100 €/m².
Kalvoa ei kannata asentaa sisäpuolelle, jos eristyslasi on suuri, karkaisematon, siinä on jo low-e-pinnoite ja ikkuna on etelään tai länteen. Silloin parempi vaihtoehto on ulkopuolinen auringonsuoja tai sisäpuolinen kaihdin, joka jätetään muutaman sentin päähän lasista. Vertaile vaihtoehtoja tarkemmin oppaassa ikkunafilmit ja niiden valinta auringonsuojaan.
Kalvon ja kaihtimen valintaan saat apua kaihdinliikkeestä, sillä se on erikoistunut ikkunan auringonsuojaan. Jos lasi on jo rikki tai koko ikkuna vaihdetaan, oikea kumppani on ikkunaliike.
UKK
Voiko ikkunafilmin asentaa kolminkertaiseen eristyslasiin?
Voi, mutta riski on suurempi kuin kaksinkertaisessa elementissä, koska lämpö jää useamman lasikerroksen väliin. Tarkista aina kalvovalmistajan yhdistelmätaulukosta, että kalvo on hyväksytty juuri kyseiselle lasirakenteelle.
Mistä tiedän, onko ikkunani lasi karkaistu?
Karkaistussa lasissa on yleensä pieni leima lasin nurkassa. Jos leimaa ei löydy, ikkunavalmistaja voi tarkistaa asian valmistusnumeron perusteella. Polarisoivien aurinkolasien läpi katsottuna karkaistussa lasissa näkyy usein tummia läikkiä tai raitoja.
Korvaako kalvoliike tai -valmistaja haljenneen lasin?
Monella valmistajalla on lasin rikkoutumistakuu, mutta se edellyttää yleensä, että kalvo on hyväksytty kyseiselle lasityypille ja että asennuksen on tehnyt valtuutettu asentaja. Pyydä takuuehdot kirjallisena ennen asennusta.
Ratkaisu syntyy lasin ehdoilla
Ikkunafilmi ja eristyslasi sopivat yhteen, kunhan kalvo valitaan lasin mukaan eikä pelkän sävyn perusteella. Selvitä lasityyppi, suosi heijastavia kalvoja absorboivien sijaan ja vältä osittaista varjostusta lasin pinnalla. Muista myös, että suurin riski on kevättalven pakkasaamuina, ei heinäkuun helteellä.
Jos et saa varmuutta lasityypistä tai kalvon hyväksynnästä, valitse auringonsuoja, joka ei kiinnity lasiin lainkaan. Ulkokaihdin tai lasista erillään oleva sisäkaihdin ei aiheuta lasille lämpörasitusta.