Pohjoiseen avautuva ikkuna jää kaihdinsuunnittelussa usein viimeiseksi, koska sen oletetaan olevan varjossa ympäri vuoden. Ulkokaihtimet pohjoisille ikkunoille ovat Suomessa kuitenkin perusteltu ratkaisu useammin kuin luullaan. Tämä pätee erityisesti koillis- ja luoteissuuntaan avautuviin ikkunoihin sekä Oulun ja Lapin kesään. Artikkeli on tarkoitettu omakotitalon omistajalle, taloyhtiön hallitukselle ja remontoijalle, joka miettii, tarvitaanko pohjoisseinälle ulkokaihdinta, millainen sen pitäisi olla ja miten se kestää kylmän julkisivun olosuhteet.
Myytti: pohjoisikkuna ei tarvitse auringonsuojaa
Väite pitää paikkansa Keski-Euroopassa mutta ei Suomessa. Juhannuksen aikaan aurinko nousee Helsingissä koillisesta ennen kello neljää ja laskee luoteeseen vähän ennen puoltayötä. Oulussa aurinko laskee vasta puolenyön jälkeen ja nousee taas parin tunnin päästä. Rovaniemellä ja Kolarissa keskiyön aurinko paistaa kesäkuussa ja heinäkuun alussa suoraan pohjoisesta.
Matalalta tuleva aurinko osuu lasiin lähes kohtisuoraan. Silloin lämpöä pääsee sisään paljon, ja häikäisy on voimakkaampaa kuin keskipäivän korkealta paistavassa auringossa. Pohjoispuolen makuuhuone, joka on talvella hämärä, voi touko-heinäkuussa olla aamuneljältä täysin valoisa ja tunkkainen.
Ilmansuunta ratkaisee enemmän kuin pohjoinen nimenä. Puhdas pohjoinen saa Etelä-Suomessa suoraa aurinkoa vain hetken kesäaamuina ja -iltoina. 20-30 astetta koilliseen tai luoteeseen kääntynyt ikkuna sen sijaan saa useamman tunnin matalaa auringonpaistetta päivittäin.
Miksi juuri ulkokaihdin eikä sisäpuolinen ratkaisu
Ulkopuolinen suoja pysäyttää auringon säteilyn ennen kuin se läpäisee lasin. Sisäpuolinen kaihdin pysäyttää valon, mutta lasin läpi tullut lämpö jää huoneeseen. Ero näkyy erityisesti suurissa ikkunoissa, ja suomalaisissa omakotitaloissa olohuoneen ikkunat ovat usein 2-3 metriä leveitä.
Ulkokaihtimesta on pohjoispuolella hyötyä myös silloin, kun lämpö ei ole ongelma. Pohjoissivu on monesti katu- tai naapurin puoli, joten näkösuoja on usein yhtä tärkeä kuin auringonsuoja. Kaamoksen aikana tiheä screen-kangas vähentää iltaisin näkyvyyttä sisälle valaistuun huoneeseen, ja ikkunalasi pysyy vapaana sisäpuolen tekstiileistä.
Tähän liittyy myös poikkeus. Jos ainoa ongelma on Lapin kesäöiden valoisuus makuuhuoneessa, ulkokaihdin on usein turhan raskas ratkaisu. Sisäpuolinen pimentävä rullaverho sivukiskoilla maksaa 80-200 € ikkunaa kohden ja hoitaa unen suojaamisen, kun taas koteloitu ulkoscreen asennettuna maksaa helposti viisinkertaisesti.
Ulkokaihtimet pohjoisille ikkunoille: screen, sälekaihdin vai markiisi
Pohjoissivulla screen-rulla on useimmiten toimivin valinta. Kun kangas kulkee sivuohjaimissa, kuten ZIP-tyyppisissä järjestelmissä, se kestää tuulta eikä lepata. Koteloitu screen maksaa asennettuna tyypillisesti 500-1 200 € ikkunalta koon ja ohjaustavan mukaan. Moottori lisää hintaa yleensä 200-500 €. Koteloinnin kestävyyttä käsitellään tarkemmin artikkelissa koteloitavien ulkokaihtimien kestävyydestä.
Kankaan avoimuus kannattaa valita pohjoisen valon mukaan. Etelän ikkunoihin valitaan usein 3 %:n avoimuus. Pohjoisessa 5-10 % on parempi, koska huone jää muuten pimeäksi kesäkauden ulkopuolella. Tumma kangas, esimerkiksi antrasiitti tai musta, näyttää ulos paremmin ja häikäisee vähemmän. Vaalea kangas heijastaa enemmän lämpöä, mutta pohjoispuolella lämmön torjunta on harvoin pääasia.
Ulkosälekaihdin, esimerkiksi Weman kaltaisten valmistajien raffstore-tyyppiset kaihtimet, mahdollistaa valon säätämisen lamellien kulmalla. Lamellit kuitenkin jäätyvät helpommin kuin screen-kangas, ja hinta on korkeampi. Markiisi taas sopii pohjoisseinälle huonosti, sillä matalalta paistava aurinko pääsee vaakasuoran katoksen alta suoraan ikkunaan. Lisätietoa julkisivuratkaisuista löytyy artikkelista ulkokaihtimet julkisivulle.
Kylmän julkisivun erityisvaatimukset
Pohjoisseinä kuivuu hitaimmin. Kosteus viipyy, levää ja sammalta kertyy kotelon ympärille, ja keväällä katolta valuva sulamisvesi jäätyy herkästi ohjaimiin. Kokenut asentaja katsoo siksi ensin räystään ylityksen ja sen, osuuko kattolumi tai jäävesi kaihdinkoteloon.
Sähkökäyttöisessä ulkokaihtimessa kriittisin asia on pakkasajo. Jos kangas tai lamellit ovat jäätyneet kiinni ja ajastus yrittää laskea kaihtimen, moottori voi repiä kankaan tai vääntää ohjaimen. Ammattilainen ohjelmoi automaatioon pakkasrajan tai ehdottaa talveksi pelkkää käsiohjausta. Somfyn kaltaisten moottorijärjestelmien tuulianturit suojaavat myrskyltä, mutta jäätymistä ne eivät havaitse.
Kiinnitysalusta vaikuttaa enemmän kuin moni olettaa. Lisäeristetyssä rappausjulkisivussa ei ole kantavaa materiaalia tavallisen ruuvin ulottuvilla, joten tarvitaan erikoiskiinnikkeet tai kiinnitys ikkunan karmiin. Vanhoissa puutaloissa kotelo kiinnitetään usein vuorilautaan, ja silloin sen kunto täytyy tarkistaa ennen asennusta.
Askel askeleelta: näin pohjoisen ulkokaihdin suunnitellaan
Ammattilainen etenee pohjoisikkunan kanssa yleensä seuraavassa järjestyksessä:
1. Ikkunan tarkka ilmansuunta mitataan kompassilla. Koillinen ja luode käsitellään eri tavalla kuin puhdas pohjoinen.
2. Auringon tulo katsotaan kesäaamuna tai -iltana paikan päällä tai aurinkokartta-sovelluksella.
3. Taloyhtiössä hallitukselta haetaan lupa julkisivumuutokseen ja sovitaan yhtenäinen kangassävy.
4. Mitataan ja tarkistetaan kiinnitysalusta, räystäs ja sähkönsyötön reitti.
5. Valitaan ohjaus: kampi, moottori tai älykotiin liitetty ajastus.
Ajastus on pohjoisen ikkunoissa hyödyllisempi kuin etelässä, koska suojaa tarvitaan vain lyhyinä jaksoina aamulla ja illalla. Auringonkulkuun perustuvista ohjelmista kerrotaan artikkelissa kaihtimien ajastetuista ohjelmista. Ajastus kannattaa asettaa niin, että se on päällä vain toukokuusta elokuuhun.
Yleisimmät virheet pohjoispuolella
Sama kangas kuin etelään. Koko talon kankaat tilataan yhdellä kertaa, ja pohjoispuolellekin tulee tiivis 1-3 %:n screen. Tuloksena huone on pimeä yhdeksän kuukautta vuodessa, ja kaihdin jää ylös rullalle.
Automaatio pakkasella. Kesällä ohjelmoitu ajastus unohtuu päälle, ja ensimmäisenä marraskuun pakkasaamuna moottori ajaa jäätynyttä kangasta. Korjauskulut ovat tyypillisesti 150-400 €, eikä vaurio välttämättä kuulu takuuseen.
Väärä liike. Kun ikkunat uusitaan, väliin asennettavat sälekaihtimet tilataan ikkunaliikkeestä. Ulkokaihtimet, screenit ja niiden asennus kuuluvat sen sijaan kaihdinliikkeelle, joka on erikoistunut ikkunan auringonsuojaan. Verhokaupat ja sisustusliikkeet eivät yleensä tee julkisivuasennuksia.
UKK
Tarvitseeko pohjoiseen ikkunaan ulkokaihdinta Etelä-Suomessa?
Puhtaasti pohjoiseen avautuvassa ikkunassa ulkokaihdinta tarvitaan harvoin auringon takia, mutta näkösuojaksi se voi olla perusteltu. Koillis- ja luoteisikkunoissa matala kesäaurinko lämmittää ja häikäisee niin paljon, että ulkoscreen on usein järkevä ratkaisu.
Kestääkö ulkoscreen Suomen talven pohjoisseinällä?
Laadukas koteloitu screen kestää, kun kangas pidetään talvella kotelossa eikä sitä ajeta jäätyneenä. Kotelon vedenpoisto ja kiinnitys kannattaa tarkistaa syksyisin.
Kumpi on parempi pohjoisikkunaan, screen vai ulkosälekaihdin?
Screen on yleensä edullisempi ja toimii pakkasella varmemmin. Ulkosälekaihdin sopii kohteeseen, jossa valon määrää halutaan säätää tarkasti ja jossa talviajo hoidetaan automaation pakkasrajalla.
Yhteenveto
Pohjoisikkunan ulkokaihdin on kesäkauden ratkaisu: sitä tarvitaan touko-heinäkuun aamuina ja iltoina, Lapissa ympäri vuorokauden. Ammattilainen valitsee pohjoispuolelle avoimemman ja tummemman screen-kankaan, varmistaa kiinnityksen kylmällä ja kostealla julkisivulla ja ohjelmoi automaation niin, ettei kaihdinta ajeta pakkasella. Ennen tarjouspyyntöä kannattaa katsoa itse, mihin aikaan aurinko kesällä osuu ikkunaan. Siitä näkee nopeasti, tarvitaanko ulkokaihdinta vai riittääkö pimentävä rullaverho sisäpuolelle.